FT Jani Sinokki
Olen ihmismielestä ja sen pimeämmän puolen ymmärtämisestä kiinnostunut filosofian tutkija. Taustani on historiallisessa mielenfilosofiassa, René Descartesin ajattelun metafysiikan tutkimuksessa. Tällä hetkellä keskityn tutkimaan inhimillistä ajatteluamme vaivaavia yleisiä ongelmia, kuten manipulaatiota, moralisoivien asenteiden syntyä ja vihan ja vihollisuuden luonnetta.
Olen aiemmin tutkinut rasismin ja ennakkoluulojen filosofiaa. Erilaiset näihin liittyvät yleistykset, virhepäätelmät ja vinoumat ovat yksi kiinnostuksen kohteeni. Haluan toisaalta ymmärtää niitä yleisinhimillisiä tarpeita ja piirteitä, kuten sosiaalisuutta ja hyväksynnän tarvetta, jotka johtavat joissain tilanteissa ennakkoluulohin, heimoajatteluun ja vihaan.
Esimerkiksi huumorin rooli vihan tuottamisessa kiinnostaa minua erityisesti: huumori tuottaa läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta, mutta sitä voidaan käyttää myös vihamielisten asenteiden ja sisä-ulkoryhmäerotteluiden tuottamiseen.
Miehiin ja maskuliinisuuteen liittyvät kysymykset nousevat usein esiin työssäni, vaikka en mies- tai sukupuolentutkija olekaan. Minua huolestuttaa miesten erityinen alttius manipulaatiolle ja vihamielisyydelle. Ajattelen, että miesten nykymaailmassa kohtaamat, monesti todelliset ongelmat luovat maaperää statukseen ja maskuliinisuuteen liittyville epäreiluuden, häpeän ja kaunan kokemuksille. Erilaisten ääri-ideologioiden markkinoijat uusnatseista jihadisteihin ja naisvihaajiin hyväksikäyttävät näitä kokemuksia tarjoamalla niihin ilmeisen huonoja ratkaisuja (vihaa ja katkeruutta) manipuloidakseen miehiä kannattamaan aatettaan – tai useammin yksinkertaisesti rahoittaakseen oman luksuselämänsä.
Internetin kaikukammioissa voimistuvat vihamieliset asenteet vaikuttavat laajasti yhteiskuntaan politiikasta parisuhteisiin. Verkon vihapuheen on havaittu edeltävän viharikoksia ja väkivaltaa. Koska yhä useammat saavat tietonsa pääasiassa sosiaalisen median kautta, myös tiedeviestinnän on pyrittävä ottamaan tilaa niillä alustoilla, joilla ihmiset viettävät aikaansa, ja joilla vihaa lietsovat tahot usein saavat kohtuuttomasti tilaa. Siksi jaan tutkimukselle perustuvia ajatuksia ja näkemyksiä vihasta ja sen taustalla vaikuttavista tekijöistä sosiaalisessa mediassa Vihatohtori-kanavilla, pääasiassa Tiktokissa ja myös Instagramissa. Videoilla tarkoitukseni ei ole kertoa mitä mieltä tarkastelemistani ilmiöistä tulisi olla, vaan pikemmin nostaa esiin olennaisia mutta usein piiloon jääviä seikkoja ja yksityiskohtia, joita nähdäkseni olisi tarpeellista ottaa huomioon, kun mielipidettään muodostaa.
Internetin kaikukammioissa voimistuvat vihamieliset asenteet vaikuttavat laajasti yhteiskuntaan politiikasta parisuhteisiin. Verkon vihapuheen on havaittu edeltävän viharikoksia ja väkivaltaa. Koska yhä useammat saavat tietonsa pääasiassa sosiaalisen median kautta, myös tiedeviestinnän on pyrittävä ottamaan tilaa niillä alustoilla, joilla ihmiset viettävät aikaansa, ja joilla vihaa lietsovat tahot usein saavat kohtuuttomasti tilaa.
Mielenfilosofian sekä vihan ja syrjinnän filosofian lisäksi olen kiinnostunut muun muassa kielifilosofiasta, metafysiikasta, etiikasta ja kriittisestä ajattelusta, joita olen myös opettanut yliopistotasolla. (Lisäys filosofianörteille: erityisesti kielifilosofinen semantiikka ja referenssirelaatio, identiteettirelaation metafysiikka sekä ajattelun yhteys ajattelun kohteisiin, eli subjekti–objekti-relaatio, ovat töissäni toistuvia teemoja. Myös neurotieteellisen ennakoivan prosessoinnin teorian filosofiset seuraukset kiinnostavat minua, kuten myös Edward Westermarckin naturalistinen, antiobjektivistinen etiikka ja hänen evolutionistinen tunneteoriansa.)
Toimin erikoistutkijana Turun yliopiston filosofian oppiaineessa, josta olen valmistunut filosofian tohtoriksi vuonna 2016 Descartesin mielenfilosofiaa käsittelevällä väitöskirjalla. Olen työskennellyt Helsingin ja Oulun yliopistoissa ja opettanut Itä-Suomen yliopistossa tuntiopettajana.
Tällä hetkellä työskentelen Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Ilmastotuuppaus-hankkeen etiikkatyöpaketissa keskittyen tuuppausten etiikkaan ja manipulaation käsitteen analysointiin. Vihan filosofiaan keskittyvä Apes of Wrath? -tutkimushankkeeni, jota ovat rahoittaneet Olga ja Vilho Linnamon säätiö ja Suomen Kulttuurirahasto, on myös käynnissä. Lisäksi olen saanut rahoitusta em. hankkeen tutkimukseen ja tiedeviestintään työryhmälleni Jenny ja Antti Wihurin rahastolta ja Turun yliopistosäätiöltä.
Populaareja kirjoituksiani voit lukea mm. Turun Sanomista, Kanavasta, Suomen Kuvalehdestä ja Skeptikko-lehdestä.